Painonpudotusta rennolla fiiliksellä.

Moi!
Painonpudotus.. minäkuva.. hyvinvointi..
Kuinka moni on tyytyväinen omaan kehoonsa? Ei varmaankaan kovin moni. Itsestään löytää aina jotakin "vikoja", vaikka kaikki ollaan ( luojan kiitos) yksilöllisiä ja kauniita, omalla tavallamme. Kukaan muu ei ole samanlainen, ja se on ehkä just se paras valtti meille jokaiselle:) Itse olen aina ollut kovin kriittinen omasta minäkuvastani, en pidä siitä. En ole koskaan ollut tyytyväinen siihen. Mutta, näin vanhemmiten olen huomannut, että muut asiat ovat elämässä paljon tärkeämpiä ja arvokkaampia, kuin se että näyttääkö se perse nyt isolta vai ei. Tämä painonpudotusprojekti menee nyt aika iisisti ihan huumorilla. Huomasin nauravani, kun astuin vaa'alle puolenvuoden tauon jälkeen, musta se kertoo siitä, että oon päässyt askeleen eteenpäin..Eteenpäin siitä, että elämä ei kaadu siihen, jos nyt on pikkusen pläski. Ennen olisin hikoillut ja masentunut vaan entistä enemmän.  Aina voi pudotella ja kiristellä kroppaa.. se vaatii vaan tahtoa ja itsekuria.. mulle se on helppoa ja ehkä vähän tykkäänkin kurinalaisuudesta. Lokakuun lopussa 2017 painoni huiteli 86 kilossa.. tänä päivänä painoa on 81kg.. vielä kesäkuussa 2016, painoin 62 kiloa, eli aikalailla on tässä massaa kerrytelty:D ei ole ihme, että vaatteet ei mahdu enää päälle ja joka raaja hyllyy, kun liikkuu.. Mutta päätin, että en osta isompia vaatteita, vaan pudottelen pikkuhiljaa takas normaaliksi ja yritän vetää tän setin läpi, ihan sen kummosemmin stressaamatta. Syön tällähetkellä 1500 kaloria päivässä ja hyvin on kolmessa viikossa paino tullut alas. Liikuntaa pitää lisätä pikkuhiljaa aina enemmän. Nesteitä, kun lähtee pääasiassa aluksi, niin jotakin täytyy tehdä, että se rasvakin sieltä alkaa sulamaan.. ja ehkä jotakin lihasmassaakin vielä löytyy sieltä jostain rasvan alta.. nekin kyllä surkastuu hyvin pian, jos en ala kohta jotakin tekemään. Ensimmäinen kerta treeneissä voi olla aika shokki, kun ei enää nousekaan ne painot, millä ennen tuli tehtyä:) myös lihaskivut saattaa olla aika kovat :D mutta murehditaan sitä vasta sitten, kun sinne salimaailmaan pääsen käsiksi. Mutta maaliskuun lopussa ajattelin vetästä tavoitefarkut jalkaan ja olla ylpeä omasta itsestäni, miettimättä sen enempää:) Tähtään siis takaisin 62 kiloon.
Neljä kuukautta.. -19 kiloa... onnistuuko? 🤔 mä sanon, että KYLLÄ!
Sellaista tälle iltaa. Mukavaa lauantaita

-Inkku

Long time, no see.

Tervehdys, pitkästä aikaa..

viime aikoina ollu aikamoista  hulabaloota tämä elämä, koneen äärelle en ole juuri ennättänyt. Pyydän anteeksi.
Läppäri on pysynyt visusti kiinni pari kuukautta.
Viimeksi, kun tänne kirjoittelin, taidettiin elää syskuuta ja  puuhastelin silloin salilla pääasiassa yksin. Nyt on asiat hiukan muuttuneet:) Mulla on nykyään valmentaja. Treenaamme yhdessä neljä kertaa viikossa. Yhteistyötä takana pai kuukautta, eli syyskuun alkupuolella aloitimme treenaamisen. Voin heti näin alkuun sanoa, että treenit on nykyään aivan uusissa sfääreissä, todellakin alkanut tapahtua, huikeita tuloksia ja muutoksia kropassa, näinkin pienessä ajassa. Mun valmentajalla on todella kattava tieto/taito kuntosaliharjoittelusta. Olen jo nyt oppinut häneltä huikeasti kaikkea uutta. Valmentajani teki mulle uuden kuntosaliohjelman ja sitä tukevan ruokavalion. Koko viime kevätkauden tuli syötyä tosi niukasti, sen 1500 kcal päivässä, kun oli tuota laihdutusproggista, niin nyt uuden ruokavalion käyttöönotossa on ollut opettelemista. Syödä pitää ja paljon:) Painokin on noussut aika rajusti. Keväällä painoin niukat 62 kg. Nyt painoni huitelee siellä 72kg. Mutta en ota siitä stressiä, harjoituspaino pitänee ollakin hieman korkeampi.. kiristellään sitten jossakin kohtaa ylimääräiset pois. Nyt kasvatetaan lihasta ja energiaa pitää saada sen mukaisesti, silti ihan övereitä vetämättä:)

tosiaan, LONG TIME, NO SEE

Semmoista kirjoitusta yli vuoden takaa. Asiat ovat muuttuneet tässä moneen kertaan tuon ed. tekstin jälkeen.. sekin oli tänne jäänyt ihan luonnos-asteelle :) Hienosti treenattiin voimaa vielä vuosi sitten. Paljon hyviä, tehokkaita treenejä, kehittymistä ja tuloksia, joihin itse en voinut kuvitellakaan pystyväni. Teukan kanssa treenattiin helmikuun loppuun - 17. Sitten aloittelin Bulls all outin ja sitä kesti muistaakseni 6 viikkoa. Hyvä, tehokas valmennus tämäkin. Itsellä vaan oli pääkopan kanssa vaikeuksia toteuttaa itseään. Silloisen työpaikkani tuleva konkurssi mietitytti paljon ja loi paineita tulevaisuuden kannalta. Se tuntui tosi haastavalta.. Konkurssin myötä jäi myös treenit ja se innokas, elämäniloinen elämäntapa. Koko kevät ja kesä meni aika sumussa, sain uusia töitä, mutta kaipasin sitä vanhaa työtä ja työkavereita.. en osannut päästää irti ja tarttua uusiin haasteisiin. Se vei oikeastaan kaikki voimat ja kävin vaan töissä ja illat makasin kotona.. Kaipasin ihan hulluna vanhaa työpaikkaa ja työkavereita, niitä tuttuja ja turvallisia, vaikka näissä jälkimmäisissä ihania ihmisiä töissä olikin. En myöskään jaksanut olla kehenkään oikeen yhteydessäkään. Kevät meni töissä Ikaalisissa ja kesä Porissa. Kaikenaikaa etsin vakinaista työtä ja bongasin Tampereelta sellaisen. Teron kanssa neuvoteltuani, päätin hakea paikkaa ja sainkin sen sitten, vaikka en ollenkaan uskonut, että niin kävisi.

Noh, täällä ollaan nyt, Tampereella <3 Totutellaan uuteen ympäristöön, uusiin kuvioihin ja kotiin. Itse olen viihtynyt tosi hyvin.. Olen aina tykännyt Tampereesta ja tämä on onneksi hyvin tuttu kaupunki, jossa on paljon tuttuja ihmisiä ja hyviä ystäviä. Ilman niitä, tää olis ihan erilaista. Kun kerran on lähtenyt aivan vieraaseen kaupunkiin, jossa ei ollut tuttuja lähimainkaan.

Tosiaan, kun laiskottelee reippaasti yli puolivuotta tekemättä mitään, kiloja kertyy , huonovointisuus ja laiskuus näkyy kropassa, henkisestä tasosta puhumattakaan. Nyt kuitenkin pikkuhiljaa, päivä kerrallaan ajattelin palautua normaaliin elämään, liikunnan ja hyvinvoinnin maailmaan ja avata tämän blogini uudestaan, jotta voin paremmin pitää kirjaa kaikista projektini vaiheista. Aloitin koko homman dietillä, pudottelen painoa ensin hiukan ihan hiljalleen ja joulukuussa aloittelen salitreenit jälleen <3 Diettiä takana 16 päivää ja painoa tippunut 4 kiloa. Nestettähän se vaan on, mutta hyvä alku, vaikkakin omaan hyvän aineenvaihdunnan, niin kiristely ei kauheasti sinänsä tuota tuskaa. Nyt mennään ihan huumorilla eteenpäin. kyllä se kesäkroppa siellä jossain  mua oottelee.

Jos vielä kiinnostaa, niin tervetuloa lukemaan ajatuksiani, tekemisiäni ja kommelluksiani.
Katotaan kuinka mun käy.

-Inkku

#SundayFunday

Päivää!

Eka työviikko meni aika näppärästi ohi, vaikkakin univelkaa kertyi enemmän kuin laki sallii :)
Tämän viikon treenit sujui hyvin.. yllättävän hyvin.. Torstaina oli vuorossa ojentaja- ja hauistreeni.
Perjantaina viettelin lepopäivää ja kävin päivällä puolukassa ja illalla otin pitkän kävelylenkin luonnonrauhassa. ai että, kun teki hyvää sekä mielelle, että keholle. Paljon sai ajatuksiaan selvitettyä. Luonnossa liikkuminen on mulle tietynlaista terapiaa. Nautin siitä ja teen sitä päivittäin. Mielellään yksin.
Lauantai oli myös treenivapaata, Aamulla ensitöikseni juoksulenkille.. hiukan aerobista treeniä tälle ruholle. 5.5km taittui 30 min.. vielä pitäisi nipistää tuosta ajasta.. perkele, kun ketuttaa.. :D Iltapäivällä  kävin kuitenkin vähän vatsoja ja kylkiä treenaamassa, lepopäivästä huolimatta :)
Illalla sydänystävän kanssa lenkillä.. kyllä sai taas purkaa sydäntään puolin ja toisin.. Onnea on ystävät. Mun elämä ei rullais ilman heitä <3 Illalla oli sit aikaa murun kanssa, sitäkään ei liikaa ole. Meidän elämä on aika hektistä ja aikataulut menee useimmiten aikalailla ristiin, yleensä nähdään koti-ovella, siten et toinen tulee ja toinen menee..
mutta sitä tämä elämä on ja osaa paremmin arvostaa sitä
yhteistä aikaa, sittenkun sitä joskus löytyy:)

Lepoa, kehonhuoltoa ja jalkatreenejä.

Moi!

Lepopäivät. Tuntui ennen haastavalta pitää sellaisia, kun teki mieli liikkua paljon, joka päivä, vaikka kyllä ymmärsin hyvin lepopäivien tarkoituksen. Kroppa vaatii myös sitä lepoa, kovan treenaamisen ohessa. Palautuminen on elintärkeää, jotta kehittyy ja kroppa jaksaa taas tehdä töitä. Ylikunto on kuitenkin asia, jota en halua kokea ja enkä myöskään polttaa itseäni loppuun. Sen olen jo kertaalleen tehnyt ja silloin jäi kaikki  tekeminen pariksi vuodeksi. Oon päättäny tehdä tätä hommaa maalaisjärki mukana, itseäni kuullostellen, hyvällä fiiliksellä ja lujalla tahdonvoimalla.

Nyt olen viimeaikoina kuitenkin oppinut nauttimaan lepopäivistäni, ilman omantunnon tuskia.
Eilen sellaista vietinkin, ihan vaan chillaillen. Kävin salilla, pääasiassa sovittamassa treenikuteita, kun taas ensiviikolla olen estradilla niitä esittelemässä :) ja siinä samalla kävin  rullailemassa paikkoja auki ja illan pyöräilin ihan kevyesti ympäri Kankanpäätä. mukavaa kevyttä, palauttavaa liikuntaa. Teki itseasiassa tosi hyvää.

Silti olin kyllä odottanut tämän päivän jalkatreenejä, kuin kuuta nousevaa. Edelleenkin ehdottomasti lempitreenejäni. Viimeyönä töissä otin vähän damagea oikeaan pakaraan, kun tipuin suoraan perseelleni betonilattialle. Onneksi on senverran tuota puskuria, että häntäluu säästyi :DD ei vaan, pyllähdin sopivasti oikean pakarani päälle ja se on ollut kyllä kipeä, ihan koko päivän. Ja ensimmäinen ajatus, kun siinä lattialla makasin oli, että voi perkele, mites treenit onnistuu tänään :D Noh.. hyvinhän ne onnistui. Ei haitannut treenejä yhtään.. onneksi. Kotona jo hain tuntumaa ennen treenejä, kyykkäämällä, josko tuntuis pahalta, mutta ei. Kai se siitä palautuu pikkuhiljaa.. kun ei mee piteleen:) huomenna taidan sitä vähän rullailla läpi treenien päätteeksi.

Tänään tosiaan sitä jalkatreeniä. Nyt käytössä oma vyö ja siteet. Tunsin itseni jo vähän aloittelijaa paremmaksi niissä vermeissä kulkiessani :D Jalkakyykyssä rikoin taas oman enkan. nyt maksimi 70kg ja kaksi kympin toistoa... Prässissä max. 170 kiloa 2x10 . huikeeta :DD
Reiden etu -ja takaosia otettiin myös ja pohkeet. Ensiviikosta ähtien laitan taas treenivihkoon kaikki ylös, niin on mukavampi seurata kehitystä ja tietty kirjoittaa ne tännekin. nämä kaksi viikkoa, kun on menny tällain ihan harjoittelemalla kaikkea. Kova setti kyllä tällepäivää, jalat oli aikas hyytelönä, kun treenit oli saatu kunnialla loppuun. Minusta vietiin viimeisetkin mehut. Huomenna jatketaan..
Nyt ruokaa ja nukkumaan,

Moido!

-Inkku

Sporttista alkavaa viikkoa :)

Maanantaimotivaatio.

Se on ollut tänään ihan huipussaan. Töihinpaluu ei ollutkaan niin kamalaa, kuin kuvittelin. Ensimmäisen vartin jälkeen tuntui, kuin että en olisi poissa ollutkaan. Yö meni nopeasti, niinkuin aina, koska onneksi omaan työn, jossa ei ehdi paljoa kelloa katsoa ja turhia askeleita ottaa. Pienen paineen alla ja kiireessä on mukava työskennellä, tykkään:) Oli myös piristävää nähdä työkavereita pitkästä aikaa ja rupatella työn ohessa kuulumisia.

Unirytmin muuttamien on tässä se vaikein juttu. eilen illalla nukuin ennen töitä 1,5 h ja aamulla töiden jälkeen 2,5 h.. eli aivan liian vähän ja tämäkin pätkissä. Mutta tätä tämä on. Karua faktaa.
Vaikka nukuin huonosti, tämän päivän treenit sujui mielestäni hyvin, toivottavasti koutsinkin mielestä:)  Selkää ja olkapäitä runtattiin menemään kunnon poltteilla. Treeni meni todellakin perille. Vatsoja otettiin myös... Tänään sain treeniohjelmanikin paperille rustattuna. laitan sen vielä tännekin, kunhan ennätän. Nyt treenataan 4 kertaa viikossa.. kun saan voimaa ja lihasmassaa, sekä opin harjoittelusta enemmän, voimme treenata vielä useammin viikossa.. pikkuhiljaa.. hyvä tulee.. sain tänään koutsilta tekstarin, että on sitä mieltä, että minusta saadaan vielä tosikova fitnessmimmi, jos vaan jatkan samaan malliin. ja tiettekö mitä.. niin mä aijonkin.tehdä :) Tuo tekstiviesti nosti motivaationi taas pykälää ylemmäs. Ah ja sitten vielä sain tänään uutta treenikamaakin, salivyön ja polvisiteet. Menee ihan uusiin sfääreihin nää mun harjoittelut. Alkaa kuulkaa tuntua siltä, että vihdoinkin tästä tulee jotain ja alkaa oikeasti tapahtua, kiitos siitä Teukalle, eli mun koutsille. Se on jännä et uudet varusteet ja vaatteet tuo kummasti lisää motivaatiota.. mistäköhän se johtuu? :D Noh, keskiviikkona pääsee sit testaamaan uusia vermeitä, kun koittaa kyykkypäivä, hiih :)

Salitreenien jälkeen hengailin hetken himassa ja sit otin ja lähdin juoksemaan. Pieni vitosen iltajuoksulenkki teki ihan perkeleen hyvää. En oo tainnu kuukauteen käydä juoksemassa, joten olin yllättynyt että 5.5 km taittui n 32 minuutissa. ajattelin, että en pääse puoleen tuntiin millään. Juoksu sujui yllättävän hyvin, ottaen huomioon, että varpaat on edelleen kipeet ja rakoilla, sekä pohkeet on jännittämisestä jumissa :D aika kevyttä rullailua, pystyn parempaankin, kunhan nyt alan treenaan taas tosissani tätäkin.

Siinä mun "aktiivinen maanantai".. huomenna sitten lisää. Nyt nukkumaan.

Heidå!

-Inkku

Kun arki kolkuttaa oven takana:)

Moi! 

Kaikki varmaan tietää tunteen, kun lomalta pitää palata töihin. Fiilis on mitä paskin ja harmittaa ihan törkeesti, Lomalla nyt vaan on yksinkertaisesti niin kiva olla. Ei silti tällaista rutiinitonta ja melkein aikataulutonta elämää pidemmän päälle jaksaisi, eikä kyllä kestäisi pörssikään, olisi henk.koht. konkurssi edessä ja aika nopeaa :D
Täytyy vaan ottaa se asenne. Se kuitenkin ratkaisee aika paljon asioita elämässä, se miten sä itse niihin suhtaudut. Joten rinta rottingilla painelen yöllä, tai itseasiassa muutaman tunnin päästä töihin.

Viikonloppu kului mukavasti. Perjantaina kolusin läpi pari mulle uutta kansallispuistoa patikoiden.

Torronsuo ja Liesjärven kansallispuistot. Kauniita paikkoja molemmat. Kaunis, lämmin syyspäivä teki tietysti myös asiansa, että luonto oli mitä kauneimmillaan. On niin mieltä avartavaa kulkea yksin luonnossa ja nauttia hiljaisuudesta. Saan siitä paljon voimaa ja jaksan näin arjessa paremmin. Se on mulle vähän sellainen henkireikä, että saa viettää aikaa vaan itsensä kanssa.

25 kilometriä tuli patikoitua yhteensä. Sain jotenkin varpaani kipeäksi ja muistoksi pari rakkoa:)
Kuusi tuntia taisi mennä aikaa siinä käppäillessä ja neljä tuntia ajomatkoihin. Kotiin oli mukava tulla, kun oli sauna lämmin ja ruoka valmiina <3  loppuilta perheen kesken rauhassa kotona.


Lauantai kului häiden merkeissä. Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa. Oli kiva nähdä sukulaisia pitkästä aikaa. Liian harvoin tulee nähtyä. Sais olla useammin häitä :D Ilta meni tanssiessa ja rupatellessa tuttujen kanssa. Oikein hupaisa ja vauhdikas ilta. Häät oli hienosti järjestetty ja tylsää ei ollut. Paikka oli hienosti koristeltu, ruoka oli hyvää, bändi oli todella hyvä ja tunnelma oli loistava. Rokki soi ja jiveä vedettiin menemään:)

Aamulla kello soi klo 7.00. Olin vielä kuitenkin niin väsynyt, että makasin puoli kahdeksaan ja sain sitten vasta itseni ylös sängystä. Banaani naamaan, kun en ehtinyt enää puuroa keittelemään ja salille mars. Kahdeksalta treenit koutsin kanssa.
Treenasimme rintaa ja hauista sekä vatsoja. Penkkipunnerrusta, vinopenaa tangolla, vipareita maaten, rintaa ristitaljassa, hauis tangolla(seisten). Vatsaliikkeinä istumaannousut ja jalkojen nosto. Selänojennuksia otin myös selkäpenkissä.
 Treenit sujui yllättävän hyvin, ottaen huomioon, että söin kovin huonosti.
Treenin päälle otin hieman kehonhuoltoa. Ensin rullailin koko kehon läpi, lyhyellä ja pitkällä rullalla. Rulla on erinomainen väline aukaisemaan lihasjumeja ja mitä useammin rullailee, sitä parempi lopputulos.
Itse oon ottanut kerran viikkoon, yleensä sunnuntaisin tällaisen kehonhuoltopäivän. Ensin rullaillen kroppa läpi ja perään pitkiä, rauhallisia venyttelyjä. Tekee kyllä hyvää sekä keholle, että mielelle. Sitten loppupäivä ollaan ihan iisisti:)
tässä linkki hyviin rullailuliikkeisiin, joita oon itsekin käyttänyt:

http://www.menaiset.fi/artikkeli/hyva_olo/liikunta/jumit_auki_putkirullalla_9_tehokasta_liiketta

Nyt pitänee mennä hetkeksi nukkumaan, jotta jaksaa yön töissä:)

Hyvää yötä! 

-Inkku

Viimeistä viedään..

Lomaviikkoa meinaan.. :)

fiilis on kaikenpuolin  aika absurdi.
Miten viisi viikkoa meni näin nopeasti.
Vielä olisin voinut hetken lomailla, mutta toisaalta on mukavaa päästä taas arkeen kiinni, sen tuomiin  aikatauluihin ja rutiineihin. Töihinpalaamisessa ei ole muuta ikävää, paitsi ne työajat. Yötyö luo arkeen todella paljon erilaisia haasteita, sitä ei uskokaan, ennenkuin sellaista vuoroa hetken tekee. Sosiaaliselle elämälle voi heittää hyvästit samantien :D Päivät menee täysin tokkurassa ja kelloa tarkkailemalla, että koska viimeistään pitää olla nukkumassa ja kauanko ehtii nukkua.
Myös univaje on ihan arkipäivää ja se on kaikkea muuta kuin hyvä juttu.
Tää nyt oli aika karkea analyysi yötyöläisen  elämänrytmistä, mutta tätä se nyt vaan sit on. Loma on siitä ihanaa, että voit elää niinkuin muutkin ihmiset ja nukkua yönsä hyvin ja olo on aivan täysin erilainen, kuin yöt valvoessa. Olen täysin eri ihminen. Rytmin kääntäminen tulee taas olemaan aika rankka koettelemus ja ensimmäiset pariviikkoa menee siihen totutteluun :D Sunnuntai-iltana ajoissa nukkumaan
 ja 23.30 kutsuu sitten työt ;)
semmosta..

Nyt tähän viikkoon...

Maanantai-aamu alkoi tosiaan treeneillä. Otettiin rintaa, hauista ja vatsoja. Paljon opetusta ja vinkkejä tekniikkaan ja sitä hiottiin enimmäseen tietenkin näin alkuun. Enimmäkseen oon treenannu vain yksin, niin virheitäkin löytyi tekniikassa heti. Pienillä korjauksilla liikkeet sai tuntuun just siellä missä niiden pitäisikin tuntua. Se on pienestä kiinni. Onneksi joku on nyt katsomassa ja neuvomassa mua. Penkistäkin irtosi 40kg. Yksinäni hinkannu aina 30 kilolla, koska en oo enempää uskaltanut laittaa. Nyt uskallan ja kohta otan sen 50kg jne. :)
Hiljaa hyvä tulee. Treenin jälkeen pääsin hierontaan, paikkoja koulittiim tunnin verran ja olin kyllä aivan totaalisen poikki, kun siitä hierontatuolista ylös pääsin. Fillaroin kotiin syömään ja otin parintunnin päikkärit. Illalla lenkillä ystäväni kanssa ja myös Teron lapset tulivat täksi kuluvaksi viikoksi kotiimme meitä viihdyttämään. Ihanaa, kun on elämää.. paljon vauhtia ja vaarallisia tilanteita.

Tiistaina salille klo 9.00. Tällakertaa treenattiin selkää, olkapäitä ja vatsoja. Hyvin sain taas tekniikkaan opetusta ja hyviä vinkkejä. Oon tehny paljon oikein ja paljon oon tehnyt aivan päin prinkkalaaki, tai en nyt ihan täysin, mutta fiksausta on tarvittu. Treenien jälkeen ruokaa ja päiväunet. Illemmalla kävelylenkki ja sit lähdin pitkästä aikaa jumppaileen. Combissa oli stepbody- tunti ja sinne riensin innoissani. Oon aina tykänny stepistä. Sellaista helppoa askellusta steppilaudalla. tällä tunnilla tehtiin välissä myös lihaskuntoliikkeitä, punnerrusta ym. Hauska jumppatunti jossa hiki virtasi ja sykkeet nousi. Ensiviikolla uusiksi. Hyvää vastapainoa kuntosaliharjoittelulle.

Keskiviikkoa olin odottanut, sillä vuorossa oli jalkapäivä. Jalkatreenit on ehdottomasti mun lemppareita <3 laitan itseni todella likoon aina näissä treeneissä, muissakin toki, mutta tässä on sitä jotakin. Ensiksi otettiin ihan perus jalkakyykky. Kyykkäsin ensikertaa vyön ja polvisiteiden kanssa. Saatiinkin kyykystä irti 65 kg. Koutsi kehui, että pian kyykätään satasella.. sitä odotellessa :) Nyt pitää seuraavaksi hankintalistalle laittaa vyö ja polvisiteet, päästään tositoimiin.
Seuraavana jalkaprässi. hinkattiin satasesta ylöspäin ja 160kg oli maksimissaan tällakertaa. taisin ottaa 20 toistoa tuolla painolla. nyt en oo ihan varma, pitänee varmistaa koutsilta. näin muistelisin.. ainakin otsasuoni pullisteli siihen malliin ja päässä oli kova paine, että ainakin kovaa treeniä otettiin :D Laitteissa treenattiin jalkojen etu- ja takaosat ja smithissä pohkeet.
En tämän viikon treenejä kirjannut ylös sen kummoisemmin, ensiviikosta lähtien taas sitten.
Iltapäivä meni sienimetsässä ja migreenin kanssa taistellessa. Luulen, että aamun kova treeni laukaisi sen. Loppupäivä tuli maattua sängynpohjalla.

Tänään aamulla klo 9.00 treenaamaan. Ihmettelin tosissani, että jalkani ei olleet lainkaan kipeät.. Ainoastaan pohkeet olivat arat, vaikka tein eilen paljon pienemmillä painoilla pohjetreeniä, kuin normaalisti. Ojentajat ja hauikset sai tänään rääkkiä, sekä myös vatsat. kapeasta penkistä otin 40 kg. JEE :D ... Treenit sujui hyvin ja sovimme jo, että maanantain rintapäivä tehdään jo sunnuntai- aamuna klo 8. :)  hyvä niin, saan maanantain kääntää rytmiäni ja nukkua vaan ja haahuilla tokkurassa  ympäri kämppää ihan kaikessa rauhassa, ekan työyön päälle. :D Päivällä kävin pyöräilemässä ja illalla ystävän kanssa lenkillä. On ollut niin kauniita päiviä tälläviikolla, ettei viitsisi sisällä olla ollenkaan. Oikeen intiaanikesä..
Huomenna on treenivapaa ja ajattelin lähteä patikoimaan. Se on mun toinen rakas harrastus <3 Luonnossa liikkuminen on mahtavaa, saan siitä paljon voimaa arkeen. Se hiljaisuus ja rauha, siinä unohtuu isommatkin murheet ja stressit.
Oikeastaan kaikki missä pääsee liikkumaan ja kehittämään itseään on ihanaa. Liikunta on.. <3

Nyt nukkumaan...

hyvää yötä!

-Inkku